Kyläsihteerin juhlapuhe 10/40 - vuotisjuhlassa pe 25.7.2014

Kirj. Kyösti Vatanen

		Sihteeri määrättiin tehtävään tähän,
		kertomaan historiikista nyt Teille vähän,
		Vähän, suhtaudun siihen pelolkkaasti,
		kun Uskalissa on toimittu tehokkaasti.

		Hallitus ajatteli varmaan siinä Teitä,
		ettei sihteeri puhetta pitkäksi heitä.
		Ettäkö minä pitkäsanainern oisin,
		puhumalla Teidät nukuttaa voisin.

		Yhdistyksellä omat sivut netissä ovat,
		siellä on monet jutut ja myös kuvat.
		Sinne on historiikki tarkoitus laittaa,
		kun sihteeri ehtii sen vain taittaa.

		Kirjastoon, sinne kotiseutunurkkaan,
		voisit mennä joskus myös kurkkaan.
		Sieltä yhdistyksestä tietoa löytyy,
		sinne historiikkikin laittaa täytyy.

		Kaukana on kylätoimintamme juuret,
		silloin oli asukasmäärätkin vielä suuret.
		Kylätoimikunta kun aloitti työnsä milloin,
		oli elämä täällä paljon vilkaampaa silloin.

		Sitten alan kehumaan toimintaamme tähän,
		eikä tule olemaan se nyt kyllä kovin vähän.
		Ei kuulema saisi itseään milloinkaan kehua,
		yhdistystähän minä, ei koske se tätä jehua.

Ensin vähän 10/40 luvusta.

10 tulee yhdistyksen perustamisesta. Tapahtui 15.2. 2004.

Uskali – Oskolan kylätoimikunta on perustettu jo vuonna 1978. Papereita on meillä vasta vuodelta 1987.
Varmaan puuttuvat on Oskolassa. 40 oli pyöreä luku käyttää. On myös niin lähellä totuutta, koska varmasti kylätoimintaa on ollut jo ennen vuotta 1978.

Kylätoimikunnan toiminta on ollut vilkasta ja monipuolista. On pidetty erilaisia kylätapahtumia niin kesällä kuin talvellakin. Ulkoilutapahtumia, hiihtokilpailuja, äitienpäivä- ja juhannusjuhlia, pikkujouluja ja erilaisia harrastuksia.
Mm. vuonna 1994 rivitalolla on toimnut lasten päiväkerho, jossa ollut 2 -7 vuotiaita lapsia 7 – 12.
Samoin ollut kudontapiiri. Monestakohan kylästä nyt pitäisi saada lapsia, että päästäisiin noihin lukemiin.

Tilaisuuksia on järjestetty monista aiheista. Paikalla ollut usein joku pyydetty asiantuntija luennoimassa.
On kannettu huolta ja toimittu asioiden esille tuomisessa, mm. pankista, postista, koulusta, kylän ja kylien tulevaisuudesta. Siitä huolimatta kaikk`on männy.
Vatasen kauppakin ja kylän taksi lopetti viimeisenä vuonna 2006.

Talkoita on pidetty usein ja suurella joukolla. Maiseman kimpussa on oltu usein, raivaten pusikoituvia alueita.
Tanikalla kunnostettu uimaranta, tehty laituri ja rakennettu uimakoppi, jossa myös puusuoja erottamassa naisten ja miesten puolen toisistaan.

90 luvun lopulla toiminta hiipui vilkkaimmastaan. Talviunesta herättely tapahtui 1.12.2003 pidetyssä kyläkokouksessa. Toimikunta sai puheenjohtajakseen Kari Hotulaisen ja hän on jatkanut myös yhdistyksen puheenjohtajana koko sen toiminnassa olon ajan.

Toiminta muuttui yhdistysmuotoon siis 15.2.2004.

Sysäyksen antoi mahdollisuus saada työllistettyä henkilö kyläavustajaksi. Taustalla oli myös ajatus saada käyttää juridisena yhdistyksenä leadertoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia toteuttaa hankkeita. Hankkeita onkin ollut useita.

Toiminta alkoi todella vilkkaana. Enimmäisinä vuosina pidettiin tuntikirjaa talkootöistä.
Tunnit pyörivät 500 tienoilla ja traktorityötäkin noin 100 tuntia vuodessa. Kirjattu ei ole monina vuosina talkootöitä muista kuin hankkeiden töistä, mutta melkoisia lukemia ne nytkin olisivat.

Mitä on tehty talkoilla ?

Jatkettu paljon työtä aiheuttavaa pusikoiden torjuntaa eniten teiden vierustoilta ja joen rannoilta. Työstä on saatu korvaustakin myymällä ne kirkolle energiapuuksi lämmitykseen.
Verottaja kiinnostui maisemanhoitosuunnitelman mukaisesta talkootyöstämme ja lähetti vuonna 2006 verolapun puun myynnistä. ¨ Olikin tehty tarkkaa työtä. Veroprosentti oli 6,2322. Siis 6,2322 %. Verottaja lähestyi aikaisemminkin jo yhdistystä.
Määräsi veron joka eurosta joka jäätiin plussalle jo ensimmäisenä, vajaana, toimintavuotena.

Ehtipä jo lähettää ennakkoveroliputkin vuodelle 2005 ja tuplasi siihen tulomme. Molemmista valitetttiin ja onneksemme menivät läpi vaatimamme mukaisesti. Menivät, vaikka valtakunnallisena kylätoiminnan asiantuntijana toimiva tuomari ilmoitti ettei kannata valittaa puun myynnistä. Ei mene läpi kuitenkaan ja vero on maksettava.
Kenenkähän töissä se tuomari oikein oli.

Kun nyt tuli rahasta puhetta niin kerron mistä yhdistys on saanut rahaa.


Tietysti jäsenmaksuina jäseniltä. Jäsenmäärä on ollut 100 molemmin puolin. Useimmin kuitenkin sen alapuolella. Tehty talkootyötä risukoiden kimpussa, kunnostettu rivitalolla pari asuntoakin, pidetty kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissakin paikoissa arpajaisia. Arvattu mm. minä päivänä vesi on keväällä korkeimmillaan Jänisjoessa, voimalaitoksen alapuolella. Oltu useina vuosina rallissa myymässä lippuja, makkaroita ja kahvilatuotteita.

Tehty nuotiopuita ja niitä myyty. Oltu myös monena vuonna Tattikarnevaaleilla paistamassa lettuja ja myymässä niitä juomien kanssa. On toimittu alihannkkijana Kiihtelysvaaran Eteläiset kylät ry:lle hoitamalla osan Jänisjoen vesiretkeilyreitin rantautumis-ja laavupaikoista sekä voimalaitosten ohitukset. On myös pidetty huutokauppoja ja kirpputoreja sekä saatu kaupungilta toiminta-avustusta vuosittain.

Voittoja arpajaisiin on saatu paljon jäseniltä ja niitä on kerjätty monen monesta paikasta ja myös saatu.
Kirkolla on Leppäsen Pasi ollut pahiten pommituksen kohteena. Olemme kuitenkin tervehtimisväleissä.

Pasi pitää myös huolta meikäläisestä. Menin joskus vuoden alussa, joko olisi ollut kolmas päivä tammikuuta, hänen luokseen. Pasi kysyi huolestuneena. ”Oletko ollut sairaana ? En, miten niin ? No, kun vuosi on jo näin pitkällä, etkä ole vielä käynyt mitään pyytämässä”.

Mitä muuta on tehty ?

Vuonna 2005 toteutettiin Bää ja Mää hanke. Tehtiin pist`aitaa Vihtakosken saareen, myös verkkoaitaa ja vesiuomaakin ruopattiin. Sinne saatiin kuuleman mukaan 1. yhdistyksenä Suomessa erityistukea maisemanhoitoon ja jota toteuttavat lampaat.

Uimarannalle on tehty mm. uusi laituri ja nostettu uimakoppia ja siirretty se samalla naapurin maalle. Alue kun oli niin pieni. Onneksi oli silloinen, kuten nykyinenkin, omistaja ystävällismielinen ja yhteistyöhaluinen sekä suosiollinen auttamaan kyläyhdistystä niin, että antavat olla omalla maallaan kyläyhdistyksen uimakopin. Totta jos puhutaan, niin se koko uimaranta-alue on vieraalla maalla. Maan omistaa PKS. Kiitokset asianosaisille, ketkä ovat kuulolla.
KIITOS.

Tanikalle, uimarannan yläpuolelle on tehty venevalkama ja veneiden vesille laskuun luiska, jotka valmistui 2006. Tuli myös uusi, syvempi väylä laskupaikalta järvelle.
On kunnostettu useita luontopolkuja. Hankkeessa kylän ilmeen ja infonkohennus, siirrettiin maitolaituri kylän keskustaan, saatiin infotaulu siihen, voimalaitoksen luokse ja Tanikka – Tuvalle, sekä ilmoitustaulut maitolaiturille ja Lopotin mäelle.

Koska kylän keskustassa, ns. Törrölän pellolla ja jokivarressa oli huomattavaa pusikoitumista, käytiin sen kimppuun. Ruskeakoskentien varteen tuli taas pist`aitaa. Nyt on yhdistyksellä 5 vuokrasopimusta maa-alueista noin 3 hehtaarista. Nyt on maisemanhoitajia Vihtakosken saaressa 6, Jänisjoen saaressa 6 vuohta ja kylän keskustassa 12 lammasta.
Lisäksi pist`aidan vastapuolta hoidetaan toiveena saada kukkapelto siihen. Lampaat ovat Ahvenvaarasta Ari Kekälleeltä ja vuohet Hukkalasta Eila Varikselta.
Vuodesta 2005 on lampaita Vihtakoskella hoitanut kesäasukas Anja Miinin erittäin hyvin ja uskollisen ahkerasti. Olisiko aika antaa taas kyytiä itikoille ?

On teetetty toisillakin

Yhdistys on työllistänyt hyvin monena kesänä kyläavustajan. Yhdistys on teettänyt avustajalla kyläyhdistyksemme töitä ja hänet on saanut kuka tahansa jäsen tai kyläläinen töihin pientä korvausta vastaan.
Tarjottu on myös kesätyötä monille nuorille, samoin töitä monille yhdyskuntapalvelua suorittaneelle.

Missä on kokoonnuttu ?

Kylätoimikunta piti isommat tilaisuudet koululla. Toimikunta kokoontui usein jonkun kotona. Koulu lopetti ja toiminta siellä muuttui, joten uutta paikkaa halutttiin. Kunta järjestikin sen kylän rivitalosta. 1. kokous siellä pidettiin 14.8.1990 ja vihkiäiset 30.9 samana syksynä. Toimintaa ja tarvetta on sille ollut. 2005 vuonna 27 tilaisuutta, joissa 275 henkeä.
Mutta, mutta.

Kaupunginhallitus totesi viisaudessaan vuoden 2006 syksyllä, että kylätoiminta on ulkoista toimintaa, eikä tarvitse tiloja. 500 €/kk tai ulos. Ei sellaisia rahoja, joten ulos. Paikka olisi pitänyt olla jo tyhjä ennen kuin ilmoitus siitä ehti yhdistykselle. Siellä ollut sodassa kaatuneitten uskalilaisten muistotaulu on ripustettu Raatevaaran kylätalon seinälle. Sinne annettiin myös astioita luvalla, että yhdistys saa niitä lainata.

Muutama vuosi mierolaisena ja sitten tuumasta toimeen. PKS oli suosiollinen vuokraamaan maapohjan ja yhdistys sai hankeelle siunauksen ja seurauksena euroopan pienin Kylätalo varmaan euroopan kauneimmalla paikalla. Paikka kasvoi kovasti leppää, eikä Tanikka näkynyt kuin menemällä rantaveteen . Töitä oli.
Kylätalo vihittiin käyttöön kolmen kirkkoherran toimesta kovan vesisateen saattelemana pe 31.7.2009 150 henkilön läsnä ollessa. Voisi siis olla juhlan otsikkona 5/10/40.
Tanikka–Tuvan lisäksi yhdistyksellä on omistuksessaan soutuvene tuossa rannassa, yhdistys kyllästyi soppatykin vuokraukseen ja ryhtyi vuokraamaan sitä itse hankittuaan sen. Nähtävänä täällä. Jäsenet voi vuokrata myös edullista hakkuria risuilleen.

Mitä muuta toimintaa yhdistyksellä on ollut ?

Kokouksia on tietysti pidetty. Yksi vuosikokous vuosittain, hallitus tarpeen mukaan, samoin sen työrukkasena toimiva Kehtoryhmä. Kehtoryhmä siksi kun alkuun oli pitkän aikaa sen kaikki jäsenet Kehtovaarantien varresta.
Voisi pitää arvauskilpailun siitä montako kokousta, montako pykälää, montako alakohtaa pykälissä ja montako liitettä on tehty tähän päivään mennessä yhdistyksessä. Paljon. Kokouksia pidetty 119, pykäliä kirjattu 1 444, niihin alakohtia 1232 ja liitteitä kertynyt 439. Olisiko joku arvannut.

On järjestetty vuosittain teatterimatkat sekä talvella, että kesällä yhdessä toisten yhdistysten kanssa, monena kesänä oli täällä Tanikka – Tuvalla karaokeilta. Sitä veti kolme entistä laulavaa uskalilaista, vuodesta 2004 rantaonkikilpailut.
Kylätuvalla järjestettiin Jumalanpalvelus vuosittain, virsiseuroja järjestetään kesäisin, ollut opintokerhoja hyvin monia. Yksi kerho saanut maakunnallista tunnustusta uudenlaisesta ideasta kerhon aiheena. Kahdeksana talvikautena järjestetty vesijumppaa joka aloitettiin v. 2007 Kunnossa Kaiken Ikää tuella. Jatko hoidettu ilman tukea.

Vesijumpan lisäksi käy monet kuntosalillakin samalla. Kuljetaan kimppakyydeillä ja käyjien keskiarvo pysynyt yli 20. Monena kesänä kävelty kylää ja sen erilaisia paikkoja tutuksi. Käyty myös naapurikylissä kävelemässä. Tätä rantakalaa järjestetty vuodesta 2005 lähtien.

Vuoteen 2008 saakka oltiin Uskaljärven rannalla, Hannu Siraisen maalla. Idean isä on nyt vasta päässyt ensi kertaa nauttimaan keitosta. Siksi meillä onkin tämä kerta vähän juhlavampi. Saanko esitellä idean isän, monille tutun suutarin City-Marketista, Arvo Rautiainen. Annetaanko itikoille taas kyytiä ? Suutaritoiminnassa on tapahtunut sukupolven vaihdos, Arvon poika jatkaa.

Yhdistys on ollut mukana järjestämässä taidemyyntinäyttelyä vuosikokoukseensa ja samoin useina vuosina Vanhalle kaupalle kylän keskustaan.
Siellä on vielä huomenna ja sunnuntainakin nyt valokuvanäyttely ja myynnissä on paikallisia käsitöitä.
Jos ken haluaa tänään käydä, niin uskon sen onnistuvan. Katri ja Heikki Saukkonen on antanut talon näyttelyn käyttöön talkoohengessä.

Yhteistyöstä

Yhdistys on tehnyt monipuolista yhteistyötä monien yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Paikallisten, kuten myös entisen kuntamme alueella olevien ja maakunnallistenkin kanssa. Määrällisesti varmasti suurinta on yhteistyö toisten Kiihtelysvaaran eteläisten kyläyhdistysten kanssa. Näillä kolmella yhdistyksellä on mm. ystävyyskylä Unkarissa, Geresdlak.

Toiminta alkoi v. 2007 ja on ollut vilkasta. Tehty mm. täältä kaksi matkaa sinne yli 40 hengen joukolla.
Nyt menossa olevassa hankkeessa vieraillaan toistemme luona molemmat kolme kertaa. Elokuussa lähtee 13 hengen ryhmä Unkariin.

Uskali on tehnyt ystävyyskyläsopimuksen Jakokosken kanssa jo 14.1.2005. Yhdistys yritti alussa saada ystävyystoimintaa kaupungin jonkun asukasyhdistyksen kanssa. Ei saatu vastakaikua. Asia muuttuikin sitten niin, että kaupunkiyhdistys, eli Uskali, teki sopimuksen maaseutukunnan yhdistyksen kanssa.
Jakokoskelta voi kyllä oppia saada vaikka kuka toiminnasta kylällä ja kylän ja sen kyläläisten hyväksi.

Yhdistyksellä on ollut kummilapsi kaukana kotoa jo vuodesta 2008. Enimmäinen oli milleniumlapsi. Syntymäpäivä 1.1.2000. Nyt on menossa jo toinen kummilapsi ensimmäisen tultua liian vanhaksi.

Miten on viestitty ?

Kyläkirjeitä on jaettu kaikkiin kylän talouksiin ja jäsenille 2 – 5 vuosittain, käytetty ilmoitustauluja, sähköpostia, Karjalaisen järjestöpalstaa, tiedotettu lehdille, saatu myös runsaasti juttuja lehtiin, kirjoitettu sinne myös itse. Kerrottu radiolle, on omat nettisivut Juhani Alakankaan ansiosta, viety kävellen tietoa päättäjille laitakaupungille ja käytetty vanhaa, hyvää suusta suuhun menetelmää. Vai oliko se korvaan.

Ilman kyläsihteeri Kyöstin ja hänen vaimonsa Marjatan uhrautuvaa työtä kylän hyväksi, olisi kylätoimintamme paljon, paljon.. (Jussin lisäys)

Aktiivit ovat monessa mukana

Yhdistyksen aktiivit ovat mukana monissa yhdistyksissä ja järjestöissä, joista on saatu yhteistyöhön kavereita yhdistyksellekin. Ovat osallistuneet niin lähellä kuin kaukanakin olevien yhdistysten järjestöjen toimintaan. 3 yhdistyksen jäsentä on suorittanut liikuttajatutkinnon ja ovat liikuttaneet meitä.

Kaksi yhdistyksen aktiivia on saanut Maakunnallisen vuoden kylätoimijan diplomin ja joku on saanut muitakin muistamisia.
Yhdistyksen edustaja oli mukana Jänisjoen säännöstelyn selvityksessä johon osallistui ELY–keskuksen edustajien lisäksi edustajat ministeriöstä. Hanke läksi lliikkeelle yhdistyksen kiinnitettyä päättäjien huomiota joen kuivumiseen kylän keskustan kohdalla kesäisin. Työryhmä sai aikaan 15 kohdan parannusohjelman, joka otti huomioon mahdollisimman hyvin kaikki eri tahot. Voidaan todeta ettei joki ole kuivunut enää kesällä kokonaan kylän kohdalla. Työryhmällä ei kyllä ole ollut vaikutusta siihen, että viime jouluna oli vesi korkeammalla kuin keväällä.

Missä voit tutustua yhdistyksen toimintaan ja kylään ?

Alussa mainittu netti, uskali.net, sekä kirjastonhoitaja Merja Erosen avulla saadusta kirjaston kotiseutuosastosta, joka pitää sisällään yhdistyksen vuosikokous-pöytäkirjat ja toimintakertomukset, kyläkirjeet sekä seinillä olevat kuvat ja muut tunnustukset toiminannasta.

Siellä on lisäksi lehtileikekirjat, joihin saksittu juttuja kylästä tai siihen liittyvästä, nykyisistä ja entisistä kyläläisistä tai heihin liittyvistä aiheista. Sieltä löytyy noin 1100 juttua. Vanhin on ollut maakunnallisessa lehdessä perheuutisten otsikon alla to 10.4.1941 ja kuuluu seuraavasti:

”Avioliittoon vihittiin Joensuun kirkkoherran virastossa eilen talollisen poika Vilho Oittinen Konnevedeltä ja talollisen tytär Lempi Vatanen Kiihtelysvaaran Uskaljärven kylästä”. 
		Nyt tämä juttelu alkaa kyllä riittää,
		Kyöstin on aika teitä kauniisti kiittää.
		Hallitus toivoi kun juttusi lyhyt nyt ois,
		siksi jätin melkein kaikkien nimet pois.

		Ehkä jotain tietoa yhdistyksestä saitte,
		toivon, että lisää muista paikoista haette.
		Hyvää kesää toivotan vielä kaikille Teille,
		toivotaan ettei kylmä sade tee pesää meille.