Uskalin kylän historiaa


Kylä on Pohjois-Karjalan vanhimpia. Yksi talo on ollut jo 1500-luvulla. (Saloheimo 1971) Kylä on vanhan kulkureitin, Jänisjoen varrella. Kylän alueella on varmasti vieraillut eränkävijöitä jo kivikauden aikaankin. Saloheimon kartasta, Pohjois-Karjalan asutus 1618-1651 ilmenee, että maaltamuutto ei ole tämän päivän keksintö. Uskalissa on silloin ollut neljä taloa ja mutta jo kolme taloa autiona.
Naapurikylän Huhtilammin kohdalta löytyy samalta ajalta merkintä 21 talosta ja Oskolasta peräti 30:stä.

Miten Uskalin kylä on syntynyt?
Syntynyt joen vaikutuksesta.

Miten ortodoksi/luterilaisuus, milloin "valta" vaihtui?
Ilmeisesti pikku hiljaa 1800-luvulla, koska 1900-luvulla ei ollut enää kuin muutama ortodoksinen.

Tsasounan paikka ja hautausmaa?
Lopotin mäellä, vanhan tien Marttilan puolella, isojen kuusten juurelta pitäisi löytyä vielä nurkkakivetkin.

Milloin oli eniten asukkaita?
Varmasti voimalaitoksen rakennus aikaan. Vihtakosken rakentaminen alkoi 1948 ja voimalaitos valmistui v. 1952. Sen jälkeen alkoi Ruskeakosken rakentaminen, joka taas valmistui v. 1956.

Suurimmat tilat?
Isoja tiloja ollut 1800-luvun lopulla Lopotti, Mäki-Pesola, Ritola sekä Tantsala ja Salmela, myös Erosen tila.
Vihtakosken voimala rakenteilla
Vihtakosken historia/myllypaikat?
Tuskin on ollut muita myllyjä kuin Viesimonjoessa (nyk. Mikkosen mylly) ja Vihtakoskessa Jänisjoessa. Vihtakosken rakentamisen takia poistuneen myllyn tilalle rakennettiin Vihtakoskelle mylly ja saha. Milloin purettiin?

Näkyikö kansalaissota kylällä?
Ei juuri ollenkaan. Joku kyläläinen ollut sotimassa valkoisten riveissä, ehkä yksi punaisissa. On kyllä kerätty esim. viljaveroa. Viljaa laitettu piiloon mm. maakuoppiin.

Miten ennen sotaa Sikosuon alue?
Vain kaksi taloa, edellä mainittu myllypaikka, jossa asui Eino Pesonen ja n. kilometrin päässä siitä, Hermanni Hirvonen.

Entäs Piilokorpi ja Sitkansola?
Oltu entisaikaan kasakoita piilossa.

Onko muita piilo/pakopaikkoja?
Hukkalan koululta Uskaliin päin pienen matkaa, on asuttu sodan aikana syvässä montussa.

Sota-ajan vaikutus kylään?
Kaikki omaisuus on pitänyt merkitä, mm. huonekalut ja eläimet. Esim. hevosen lautasen karvaan tehtiin nimikirjaimet. On myös piiloteltu eri paikkoihin kaikkea tarpeellista mitä voisi olettaa tarvittavan ja säilyvän käyttökunnossa jos evakkoon jouduttaisiin lähtemään, mutta päästäisiin joskus tulemaan takaisin Kylän keskustasta, Munamäestä yhdeksän kilometrin päästä on lähdetty evakkoon. Osan sota - ajasta on Vihtakosken silloilla ollut vartiot.
Talvisodan aikana on tykkien jylinä kuulunut aivan selvästi kylään. Varsinkin talvisodan jälkeen mennyt joukkoja paljon sisäsuomeen päin ja jatkosodan alun aikaan taas rajalle päin.

Uskalin kansakoulun 3 ja 4 luokkalaiset vuonna 1954
Miten ennen tiestö, kuka ja miten hoiti?
1900-luvun alkupuolella pitivät talot tien kunnossa sille määrätyltä osalta. Pätkän pituus määräytyi manttaalien mukaan. Uskali - Saario tie rakennettu 1930-luvun alussa, jonka jälkeen yhteiskunta otti tienpidon hoitaakseen.
Tiepohja on ollut aikaisemmin lähempänä Jänisjokea.

Milloin vanha/uusi koulu?
Ei muistikuvaa vuosiluvuista, mutta ennen koulun tuloa on pidetty kiertokoulua esim. Ritolassa. Oskolan koulu on rakennettu 1912. Hannes Hotulainen on kotoisin Oskolasta.

Ensimmäiset ja pitkäaikaisimmat opettajat?
Alkuaikoina on alakoulun opettajana ollut Tyyne Lamberg. Työskennellyt puoli vuotta Uskalissa ja puoli vuotta Oskolassa. Alkuaikojen nimiä ovat mm. Helmi Häyrynen ja Aino Komulainen. Sodan jälkeen olivat melko pitkään Veera ja Kauko Puustinen.

Milloin oli eniten oppilaita?
Vihtakosken voimalaitoksen rakentamisen aikaan. Enimmillään ollut kai 105 oppilasta.

Milloin ensimmäinen kauppa?
Ilmeisesti Kauppa - Sampo n. 1930, pääpaikka Hammaslahti. Uusi liikkeen rakennus valmistui 1939 - 1940. Sen omisti ja piti kauppaa Yhteishyvä, pääpaikka Tohmajärvi. Myöhemmin Elsa ja Onni Saukkonen. Saukkosten lopetettua, loppui paikalla myös kaupan pito. Nykyisin rakennuksen omistaa edellisten poika, Heikki Saukkonen.
Ensimmäinen kauppa nykyisen Liisa Myllerin talon paikalla. Myymälänhoitajana ollut mm. Kyösti Vatasen äiti, Anna Vatanen os. Timonen. Kyöstin isä, Veikko Vatanen teki pajatöitä lähellä, noin 50 metrin päässä kotipaikallaan. Mentiin yhteen ja ostettiin Vihtakosken mylly- ja sahapaikka, jossa asuttu sitten voimalaitoksen aloitukseen asti. Muutettu kilometri alavirtaan kesällä 1947

Milloin niitä lisää/pois?
Mainitulla Myllerin paikalla Kauppa - Sammon jälkeen sota-aikana piti kauppaa myöskin värikäs, hyvin monen tuntema, Väinö "Humu" Hämäläinen.
Vihtakosken voimalaitoksen rakentaminen, kuten sodan jälkeen olleet laajat savotat Kymin metsissä, vilkastuttivat myös kauppatoimintaa. Enimmillään kauppoja oli neljä. Toiseksi tuli Pekka Myller (jo moneen kertaan mainittu Myllerin paikka), sitten joen länsipuolelle Alpo Pesonen, myöhemmin paikalla Johannes Konttinen, sitten vielä nykyisinkin toiminnassa oleva Vatasen kauppa. Vatasen kaupan perustivat Anja ja Tauno Vatanen, nykyisin jatkaa heidän poikansa Osmo Vatanen.

Milloin alkoi meijerinauto kulkea?
Vuonna 1953 aloitti oman kylän mies, Erkki Huovinen kuljettaa maitoa meijeriin Joensuuhun. Maitoa lähti suunnilleen joka talosta ja mökistä. Enimmillään Uskalin Osuuskassaan tuli 111 maitotiliä.

Miten maito ennen sitä?
Maito kirnuttiin kotona voiksi joka myytiin kauppoihin jotka sitä ostivat. Sitä on kuljetettu myös esim. Viipuriin. Vuonna 1952 ryhdyttiin Pyörittäjän mäeltä lähettämään maitoa linja-autossa meijeriin Joensuuhun. Myös Tantsan tilalta laitettiin maitoa linja-auton kyytiin.

Karjantarkkailun käynnistyminen?
Joissakin taloissa käynyt asistentti jo 1930 luvulla, ainakin Pyörittäjässä, Ruunavaarassa ja Salmelassa. Maidon meijeriin lähetyksen alettua, myös karjantarkkailu tuli hyvin yleiseksi. Asistentti viipyi talossa aina vuorokauden ja talosta kyydittiin hänet aina uuteen taloon yleensä hevosella.

Oliko "eläintohtoreita"?
Simo Simosen vaimo Hilda on ollut käytettävissä apua tarvittaessa. Myös Munamäessä ollut johonkin aikaan karjakko, hän on ollut apuna. Myöhemmin Elsa Sirainen Sammalvaarasta ja varsinkin 1950-luvulla asistentti.

Lasten päästäjä/kätilö/kuppari/hieroja/kansanparantaja?
Kupparina ja lapsenpäästäjänä oli Aino Oikuri 1900-luvun alkupuolella.
Lapsenpäästäjänä jatkoi Rannan Pesolan emäntä, Lyyti Pesonen. Hän oli lähes sadan lapsen "kätilönä". Toimi myös ruumiinpesijänä. Kätilö oli kyllä kirkon kylällä, mutta esim. sotien jälkeisenä hevoskyytiaikana ei hän luonnollisestikaan ehtinyt aina "hätään", kuten ei lääkärikään.
Uskalissa ei varsinaista työkseen kupannutta ja hieronutta henkilöä ollut, mutta moni teki sitä kyllä emännyytensä ohella. 1960 luvulla oli useita vuosia Anna Vatasen sisko, Hilja Louhelainen. Hän teki molempia sekä hierontaa, että kuppausta.
Hermanni Hirvosella kerrotaan olleen "poppaukon" taitoja.

Miten aikaisemmin jalka-, pesäpallo?
Jalkapalloa pelattu ennen sotia mm. Munamäen talon pihamaalla. Sodan jälkeen pelattiin pesäpalloa jonkun aikaa Veikko Vatasen ja Ritolan rajalla, jokivarren pellolla, metsän reunassa. Pelto epätasainen, kalteva, ympärillä ojat, peltoa ja metsää. Aika kaukana hiekkatekonurmesta.
Myöhemmin tehty Munamäestä Saarioon päin noin kilometrin päähän, Ukonpuron varteen tien oikealle puolelle pesäpallokenttä. Piti varoa heittämästä kotipesästä ohi tai yli, purolle oli jyrkkä lasku ja tiheä metsä. Tien vasemmalla puolella oli lentopallokenttä. Kasvavat nykyisin jo melko kookasta puuta. Samalla kohdalla joen rannassa ollut 40-50 luvulla puuristanni, josta puut vieritetty keväällä jokeen uimaan.

Talkoot/juhlat/tanssit?
Ennen sotia pidettiin talkoita todella paljon. Sodan jälkeenkin olivat yleisiä perunannosto-, puinti- ja viljanleikkuutalkoot. Sitten pidettiin usein auttamistalkoita, jos joku oli syystä tai toisesta avun tarpeessa, käytiin häntä auttamassa eväiden kanssa. Monessa paikassa oli myös talkootanssit. "Meillä olisi huomen illalla talkoot, uuven rinkelin kanssa kahvia ja lopuksi piirileikkiä".
Oli yleistä, että käytiin laulamassa nimi- ja syntymäpäiväsankareille. Esim. Rannan Lyytin 60 - vuotispäivillä oli päätetty, että käydään laulamassa kaikille Aimoille pitkin kyliä.
Uskalissa oli sodan jälkeen sekakuoro, jossa oli enimmillään yli 40 laulajaa. Kuoroa johti opettaja Veera Puustinen.
Monissa taloissa ja kesällä ladoissa sai tanssia ja niissä tansseja myös pidettiin. Tanssittiin yleensä veivattavan rammarin soiton tahdissa. Joskus voi olla, että nurkkatansseihin oli saatu pirun keuhkojen vetelijä eli hanurin soittaja.

Järjestyksen pito?
Kun haettiin iltamalupaa, oli ilmoitettava illan ohjelma ja järjestyksen pitäjät, yleensä varmat, vakaat miehet. Iltamissa piti aina olla ohjelmaa, ilman sitä ei saanut lupaa tanssia.
Lopussa sitten tanssittiin se yleinen puolitoistatuntia.

Postipalvelut?
Se tiedetään, että Munamäen Antin leski, Sanna Vatanen on pesueensa kanssa hoitanut postin kannon Huhtilammin Posti Piipposesta Uskaliin kai yli kymmenen vuoden ajan. Vatasten kaupalla Taunon kaupalla toimi myös apteekin "sivutoimipiste".

Kyösti Vatasen kysymyksiin vastailivat nykyään eläkkeellä olevat Sirkka ja Hannes Hotulainen. He suorittivat elämäntyönsä Pyörittäjän tilalla ja toimimalla aktiivisina uskalilaisina.