Uskalin kylän historiaa
Kylä on Pohjois-Karjalan vanhimpia. Yksi talo on ollut jo
1500-luvulla. (Saloheimo 1971)
Kylä on vanhan kulkureitin, Jänisjoen varrella. Kylän alueella on
varmasti vieraillut eränkävijöitä jo kivikauden aikaankin.
Saloheimon kartasta, Pohjois-Karjalan asutus 1618-1651 ilmenee,
että maaltamuutto ei ole tämän päivän keksintö. Uskalissa on
silloin ollut neljä taloa ja mutta jo kolme taloa autiona.
Naapurikylän Huhtilammin kohdalta löytyy samalta ajalta merkintä
21 talosta ja Oskolasta peräti 30:stä.
Miten Uskalin kylä on syntynyt?
Syntynyt joen vaikutuksesta.
Miten ortodoksi/luterilaisuus, milloin "valta" vaihtui?
Ilmeisesti pikku hiljaa 1800-luvulla, koska 1900-luvulla
ei ollut enää kuin muutama ortodoksinen.
Tsasounan paikka ja hautausmaa?
Lopotin mäellä, vanhan tien Marttilan puolella, isojen
kuusten juurelta pitäisi löytyä vielä nurkkakivetkin.
Milloin oli eniten asukkaita?
Varmasti voimalaitoksen rakennus aikaan. Vihtakosken rakentaminen
alkoi 1948 ja voimalaitos valmistui v. 1952. Sen jälkeen alkoi
Ruskeakosken rakentaminen, joka taas valmistui v. 1956.
Suurimmat tilat?
Isoja tiloja ollut 1800-luvun lopulla Lopotti, Mäki-Pesola,
Ritola sekä Tantsala ja Salmela, myös Erosen tila.
Vihtakosken historia/myllypaikat?
Tuskin on ollut muita myllyjä kuin Viesimonjoessa
(nyk. Mikkosen mylly) ja Vihtakoskessa Jänisjoessa.
Vihtakosken rakentamisen takia poistuneen myllyn tilalle
rakennettiin Vihtakoskelle mylly ja saha. Milloin purettiin?
Näkyikö kansalaissota kylällä?
Ei juuri ollenkaan. Joku kyläläinen ollut sotimassa valkoisten
riveissä, ehkä yksi punaisissa. On kyllä kerätty esim. viljaveroa.
Viljaa laitettu piiloon mm. maakuoppiin.
Miten ennen sotaa Sikosuon alue?
Vain kaksi taloa, edellä mainittu myllypaikka, jossa asui Eino
Pesonen ja n. kilometrin päässä siitä, Hermanni Hirvonen.
Entäs Piilokorpi ja Sitkansola?
Oltu entisaikaan kasakoita piilossa.
Onko muita piilo/pakopaikkoja?
Hukkalan koululta Uskaliin päin pienen matkaa, on asuttu
sodan aikana syvässä montussa.
Sota-ajan vaikutus kylään?
Kaikki omaisuus on pitänyt merkitä, mm. huonekalut ja eläimet. Esim. hevosen lautasen karvaan
tehtiin nimikirjaimet. On myös piiloteltu eri paikkoihin kaikkea tarpeellista mitä voisi
olettaa tarvittavan ja säilyvän käyttökunnossa jos evakkoon jouduttaisiin lähtemään, mutta
päästäisiin joskus tulemaan takaisin
Kylän keskustasta, Munamäestä yhdeksän kilometrin päästä on lähdetty evakkoon.
Osan sota - ajasta on Vihtakosken silloilla ollut vartiot.
Talvisodan aikana on tykkien jylinä kuulunut aivan selvästi kylään.
Varsinkin talvisodan jälkeen mennyt joukkoja paljon sisäsuomeen päin ja jatkosodan alun
aikaan taas rajalle päin.
Miten ennen tiestö, kuka ja miten hoiti?
1900-luvun alkupuolella pitivät talot tien kunnossa sille
määrätyltä osalta. Pätkän pituus määräytyi manttaalien mukaan.
Uskali - Saario tie rakennettu 1930-luvun alussa, jonka jälkeen yhteiskunta
otti tienpidon hoitaakseen.
Tiepohja on ollut aikaisemmin lähempänä Jänisjokea.
Milloin vanha/uusi koulu?
Ei muistikuvaa vuosiluvuista, mutta ennen koulun tuloa on pidetty
kiertokoulua esim. Ritolassa.
Oskolan koulu on rakennettu 1912. Hannes Hotulainen on kotoisin
Oskolasta.
Ensimmäiset ja pitkäaikaisimmat opettajat?
Alkuaikoina on alakoulun opettajana ollut Tyyne Lamberg.
Työskennellyt puoli vuotta Uskalissa ja puoli vuotta Oskolassa.
Alkuaikojen nimiä ovat mm. Helmi Häyrynen ja Aino Komulainen.
Sodan jälkeen olivat melko pitkään Veera ja Kauko Puustinen.
Milloin oli eniten oppilaita?
Vihtakosken voimalaitoksen rakentamisen aikaan. Enimmillään ollut
kai 105 oppilasta.
Milloin ensimmäinen kauppa?
Ilmeisesti Kauppa - Sampo n. 1930, pääpaikka Hammaslahti.
Uusi liikkeen rakennus valmistui 1939 - 1940. Sen omisti ja
piti kauppaa Yhteishyvä, pääpaikka Tohmajärvi. Myöhemmin Elsa
ja Onni Saukkonen. Saukkosten lopetettua, loppui paikalla myös
kaupan pito. Nykyisin rakennuksen omistaa edellisten poika,
Heikki Saukkonen.
Ensimmäinen kauppa nykyisen Liisa Myllerin talon paikalla.
Myymälänhoitajana ollut mm. Kyösti Vatasen äiti, Anna Vatanen
os. Timonen. Kyöstin isä, Veikko Vatanen teki pajatöitä lähellä,
noin 50 metrin päässä kotipaikallaan. Mentiin yhteen ja ostettiin
Vihtakosken mylly- ja sahapaikka, jossa asuttu sitten
voimalaitoksen aloitukseen asti. Muutettu kilometri alavirtaan
kesällä 1947
Milloin niitä lisää/pois?
Mainitulla Myllerin paikalla Kauppa - Sammon jälkeen sota-aikana
piti kauppaa myöskin värikäs, hyvin monen tuntema, Väinö "Humu"
Hämäläinen.
Vihtakosken voimalaitoksen rakentaminen, kuten sodan jälkeen
olleet laajat savotat Kymin metsissä, vilkastuttivat myös
kauppatoimintaa. Enimmillään kauppoja oli neljä.
Toiseksi tuli Pekka Myller (jo moneen kertaan mainittu
Myllerin paikka), sitten joen länsipuolelle Alpo Pesonen,
myöhemmin paikalla Johannes Konttinen, sitten vielä
nykyisinkin toiminnassa oleva Vatasen kauppa.
Vatasen kaupan perustivat Anja ja
Tauno Vatanen, nykyisin jatkaa heidän poikansa Osmo Vatanen.
Milloin alkoi meijerinauto kulkea?
Vuonna 1953 aloitti oman kylän mies, Erkki Huovinen
kuljettaa maitoa meijeriin Joensuuhun.
Maitoa lähti suunnilleen joka talosta ja mökistä. Enimmillään
Uskalin Osuuskassaan tuli 111 maitotiliä.
Miten maito ennen sitä?
Maito kirnuttiin kotona voiksi joka myytiin kauppoihin jotka
sitä ostivat. Sitä on kuljetettu myös esim. Viipuriin.
Vuonna 1952 ryhdyttiin Pyörittäjän mäeltä lähettämään maitoa
linja-autossa meijeriin Joensuuhun. Myös Tantsan tilalta
laitettiin maitoa linja-auton kyytiin.
Karjantarkkailun käynnistyminen?
Joissakin taloissa käynyt asistentti jo 1930 luvulla, ainakin
Pyörittäjässä, Ruunavaarassa ja Salmelassa.
Maidon meijeriin lähetyksen alettua, myös karjantarkkailu tuli
hyvin yleiseksi. Asistentti viipyi talossa aina vuorokauden ja
talosta kyydittiin hänet aina uuteen taloon yleensä hevosella.
Oliko "eläintohtoreita"?
Simo Simosen vaimo Hilda on ollut käytettävissä apua tarvittaessa.
Myös Munamäessä ollut johonkin aikaan karjakko, hän on ollut
apuna. Myöhemmin Elsa Sirainen Sammalvaarasta ja varsinkin
1950-luvulla asistentti.
Lasten päästäjä/kätilö/kuppari/hieroja/kansanparantaja?
Kupparina ja lapsenpäästäjänä oli Aino Oikuri 1900-luvun
alkupuolella.
Lapsenpäästäjänä jatkoi Rannan Pesolan emäntä, Lyyti Pesonen.
Hän oli lähes sadan lapsen "kätilönä". Toimi myös ruumiinpesijänä.
Kätilö oli kyllä kirkon kylällä, mutta esim. sotien jälkeisenä
hevoskyytiaikana ei hän luonnollisestikaan ehtinyt aina "hätään",
kuten ei lääkärikään.
Uskalissa ei varsinaista työkseen kupannutta ja hieronutta
henkilöä ollut, mutta moni teki sitä kyllä emännyytensä ohella.
1960 luvulla oli useita vuosia Anna Vatasen sisko,
Hilja Louhelainen. Hän teki molempia sekä hierontaa, että
kuppausta.
Hermanni Hirvosella kerrotaan olleen "poppaukon" taitoja.
Miten aikaisemmin jalka-, pesäpallo?
Jalkapalloa pelattu ennen sotia mm. Munamäen talon pihamaalla.
Sodan jälkeen pelattiin pesäpalloa jonkun aikaa Veikko Vatasen
ja Ritolan rajalla, jokivarren pellolla, metsän reunassa. Pelto
epätasainen, kalteva, ympärillä ojat, peltoa ja metsää.
Aika kaukana hiekkatekonurmesta.
Myöhemmin tehty Munamäestä Saarioon päin noin kilometrin päähän,
Ukonpuron varteen tien oikealle puolelle pesäpallokenttä.
Piti varoa heittämästä kotipesästä ohi tai yli, purolle oli
jyrkkä lasku ja tiheä metsä. Tien vasemmalla puolella oli
lentopallokenttä. Kasvavat nykyisin jo melko kookasta puuta.
Samalla kohdalla joen rannassa ollut 40-50 luvulla
puuristanni, josta puut vieritetty keväällä jokeen uimaan.
Talkoot/juhlat/tanssit?
Ennen sotia pidettiin talkoita todella paljon. Sodan jälkeenkin
olivat yleisiä perunannosto-, puinti- ja viljanleikkuutalkoot.
Sitten pidettiin usein auttamistalkoita, jos joku oli syystä tai
toisesta avun tarpeessa, käytiin häntä auttamassa eväiden kanssa.
Monessa paikassa oli myös talkootanssit. "Meillä olisi huomen
illalla talkoot, uuven rinkelin kanssa kahvia ja lopuksi
piirileikkiä".
Oli yleistä, että käytiin laulamassa nimi- ja
syntymäpäiväsankareille. Esim. Rannan Lyytin 60 - vuotispäivillä
oli päätetty, että käydään laulamassa kaikille Aimoille pitkin kyliä.
Uskalissa oli sodan jälkeen sekakuoro, jossa oli enimmillään yli
40 laulajaa. Kuoroa johti opettaja Veera Puustinen.
Monissa taloissa ja kesällä ladoissa sai tanssia ja niissä
tansseja myös pidettiin. Tanssittiin yleensä veivattavan
rammarin soiton tahdissa. Joskus voi olla, että nurkkatansseihin
oli saatu pirun keuhkojen vetelijä eli hanurin soittaja.
Järjestyksen pito?
Kun haettiin iltamalupaa, oli ilmoitettava illan ohjelma ja
järjestyksen pitäjät, yleensä varmat, vakaat miehet. Iltamissa
piti aina olla ohjelmaa, ilman sitä ei saanut lupaa tanssia.
Lopussa sitten tanssittiin se yleinen puolitoistatuntia.
Postipalvelut?
Se tiedetään, että Munamäen Antin leski, Sanna Vatanen on
pesueensa kanssa hoitanut postin kannon Huhtilammin Posti
Piipposesta Uskaliin kai yli kymmenen vuoden ajan.
Vatasten kaupalla Taunon kaupalla toimi myös
apteekin "sivutoimipiste".
Kyösti Vatasen kysymyksiin vastailivat nykyään eläkkeellä olevat Sirkka ja
Hannes Hotulainen. He suorittivat elämäntyönsä Pyörittäjän tilalla ja
toimimalla aktiivisina uskalilaisina.